Pinball 2000, WPC ja System 11: Tyypillisiä ongelmia

Flipperissä pelikenttä ei saa armoa. Sitä taotaan 80 gramman teräspallolla päivästä toiseen ja väärällä hoidolla usein pienet viat muuttuvat korjauksen puuttuessa helposti katastrofaalisiksi. Esimerkiksi pelikentällä hieman irtonaiselta vaikuttava tolppa tekee vauriota ympäröivään pelikenttään ja voi irrotessaan oikosulkea sähköisiä osia, katkennut kumilenkki taas saattaa päästää pallon särkemään lamppuja, muoveja tai kentän liikkuvia osia. Tärinä, kuumuus ja kiireisen tai taitamattoman korjaajan tekemät viritykset taas voivat aiheuttaa koneen ohjauskortteihin ikäviä ongelmia, jotka esimerkiksi juuttuneiden kelojen muodossa katkaisevat pelin ja tuovat korjauskustannuksia. Pidä siis flipperisi kunnossa ja puutu vikoihin välittömästi!

Sisällysluettelo

• Kelat ja niillä toimivat mekanismit
• Kela ei toimi ollenkaan
• Kela vetää jatkuvasti tai on palanut
• Kela lyö laiskasti
• Kela lyö liian kovaa
• Kela vetää vaikka flasherin pitäisi välähtää
• Pelikentän kytkimet
• Mekaaninen kytkin toimii satunnaisesti
• Mekaaninen kytkin ei toimi ollenkaan
• Optokytkin ei toimi ollenkaan
• Metallinpaljastin ei reagoi palloon, tai se on jatkuvasti päällä
• Valaistus
• Kone käynnistyy uusiksi kesken pelin, WPC

Kelat ja niillä toimivat mekanismit

Lähes kaikki flipperin aktiiviset osat toimivat keloilla. Kelan tai sen perässä olevan mekanismin vaurioituminen tai hajoaminen yleensä joko hankaloittaa pelaamista suunnattomasti, tai lopettaa sen kokonaan kun kyseessä on esimerkiksi monttu, josta pallon pitäisi tulla ylös.

Kaikki tämän artikkelin käsittelemät konesukupolvet ohjaavat keloja transistoreilla. System 11-koneissa nämä transistorit ovat CPU/driver boardilla, WPC-koneissa erillisellä driver boardilla backboxissa, Pinball 2000-koneissa taas driver boardilla kabinetin pohjalla muovisen läpän alla. Sekä System 11- että WPC-koneissa kyseessä on backboxin suurin, Pinball 2000:n kohdalla taas ainoa kabinetin pohjalla oleva kortti.

Yleismittarilla mitattaessa keloissa pitäisi näkyä aina jännite, vaikkei kela olisikaan aktiivinen. Puuttuva jännite kertoo katkenneesta johdosta jossaen ennen kelaa, tai virransyöttöpuolen ongelmasta, kuten palanut sulake, rikkinäinen tasasuuntaussilta ym. Kelat aktivoituvat ohjaustransistorin kytkiessä maan kyseiselle kelalle. Jatkuvasti vetävä, ei ollenkaan vetävä (jännitteen ollessa kunnossa) tai näennäisen satunnaisesti käyttäytyvä kela on tyypillisesti ohjaustransistorin viasta kertova oire.

Kela ei toimi ollenkaan

Kokeile liikuttaa mekanismia kädellä. Pelikentästä irronnut ruuvi tai muu osa voi jumittaa kelan liikuttaman mekanismin. Jos jumissa oleva mekanismi näyttää johtuvan itse kelasta, nosta pelikenttä ja tarkista onko kela palanut. Palaneen kelan ympärillä oleva paperi on yleensä kärventynyt ja siitä lähtee voimakas palaneen elektroniikan haju. Palaessaan kela sulattaa sisällä olevan holkkinsa ja jumittaa plungerin kiinni. Ylikuumentuminen kielii mahdollisesta transistoriongelmasta, katso alempaa kohta kela vetää jatkuvasti tai on palanut.

Mikäli mekanismi vaikuttaa kädellä kokeillessa liikkuvan vapaasti, katso kelan johtoja. Yleisin sähkövika on kelasta murtunut johto. Huomioi, että kelojen pitäisi olla niin päin, että johdot ovat pois päin stopperista. Muulloin stopperin tärinä murtaa juotokset nopeammin.

Tuleeko kelalle virtaa? Kytke koneeseen virrat ja laita yleismittarin musta johdin maadoitettuun kohtaan koneessa (kabinetissa kiertävä maadoitusjohto on hyvä kohta), ja mittaa tasavirtamittauksella kelan molemmista korvakkeista. Molemmista pitäisi löytyä yli 25 volttia. Jos kummassakaan korvakkeessa ei näy jännitettä, on kelalta toiselle kulkeva virtajohto mahdollisesti murtunut jostain aiemmasta kohdasta tai driver boardilla on ongelma, kuten palanut sulake tai rikkinäinen liitin. Mikäli vain toinen kelan korvake näyttää jännitteen (yleensä se, johon tulee paksumpi johto), on kelan käämi mahdollisesti poikki.

Jos virta tulee kelalle asti, voit testata kelan toimintaa kytkemällä alligaattoriklipsillisen johdon kabinetissa kulkevaan maajohtoon ja koskemalla johdon toisella päällä kelan maapuolelle menevää korvaketta (tyypillisesti se, jossa on ohuempi johto). Kelan pitäisi vetää normaalisti. Mikäli näin ei tapahdu, kyseessä on rikkinäinen kela. Jos kela toimii näin, mutta ei koneen solenoiditestissä, joko transistorille kelan maapuolelta menevä johto on poikki tai ongelma on transistorissa.

Mikäli itse kela toimii, mutta peli ei reagoi esimerkiksi monttuun menneeseen palloon, on kyseessä todennäköisemmin rikkinäinen kelan liikuttaman mekanismin yhteydessä oleva kytkin.

Kela vetää jatkuvasti tai on palanut

Palanut kela johtuu mitä yleisimmin hajonneesta transistorista. Lisätietoa transistorien mittaamisesta löydät yleisimpien komponenttien mittaaminen-artikkelista.

Mikäli transistorit ovat ehjiä mutta kela vetää edelleen välittömästi kun vedät virrat koneeseen, on vika todennäköisesti ohjauspuolella.

System 11-koneessa ohjaus lähtee 6821 PIA-piiristä, jonka perässä on vuorostaan 7408 TTL-piiri, joka taas ohjaa ketjussa pienintä transistoria. Vika kummassa tahansa piirissä voi aiheuttaa kelan jatkuvan vetämisen tai toimimattomuuden.

WPC-koneessa vika on todennäköisesti 74LS374 TTL-piirissä, joka ohjaa ketjussa ensimmäistä transistoria.

Pinball 2000:ssa ketjua kelaa ajavalta transistorilta ylöspäin on yksinkertaistettu huomattavasti ja entisen useamman transistorin ketjun sijaan käytössä on vain itse ajava transistori ja sitä ennen oleva 74HCT574.

Kela lyö laiskasti

Kokeile liikuttaa mekanismia kädellä. Löydätkö kelan ulkopuolista syytä, kuten mekanismin osittaisen irtoamisen tai vastaavaa?

Mikäli jumittaminen vaikuttaa tulevan itse kelan sisältä, irroita kela ja tarkasta plungeri. Plungerin pää painuu kasaan pitkäaikaisen käytön seurauksena ja riippuen plungerin kunnosta se täytyy viilata takaisin hieman kartiomaiseksi, tai uusia kokonaan. Myös stopperi, johon plungeri pysähtyy kelan vetäessä, kannattaa viilata tai vaihtaa. Pitkäaikainen käyttö ja erityisesti kasaan painunut plungeri tuhoavat kelan holkin. Kulunut holkki on yleinen syy laiskan tuntuisesti vetävään kelaan.

Yksi yleinen asiaan vihkiytymättömien omistajien tapa on yrittää voidella plungeri. Näin ei saisi tehdä, sillä flipperin sisällä kulkeutuva flipperipöly tarttuu kaikkeen rasvaiseen ja muuttuu pian tahmaiseksi mönjäksi. Tässä tapauksessa suosittelen ainakin plungerin pesua, holkin vaihtoa sekä kelan puhdistamista.

Kela lyö liian kovaa

Tuleeko pallo ylös montusta kuin ohjus? Joissain peleissä se on tarkoituksellistakin, mutta useimmiten liian kovaa lyövä kela johtuu väärästä kelavalinnasta. Ehkä korjausmiehellä ei sattunut olemaan kentällä flipperiä korjatessaan oikean tyyppistä kelaa tai edellisellä korjaajalla ei ollut tietoa mitä keloissa olevat numerot tarkoittavat. Katso pelin manuaalista oikea kelan tyyppi ja vaihda kela.

Kela vetää vaikka flasherin pitäisi välähtää

System 11-koneissa osaa keloista ja flashereista ajetaan samalla transistorilla, mutta laite valitaan releellä, jota Williams kutsuu A/C-bank releeksi. Tällä kasvatettiin ohjattavien solenoidien ja flasherien määrää muuttamatta itse CPU/Driver boardia. Aivan ensimmäisissä koneissa Williams teki suunnitteluvirheen - rele ohjaa lepotilassa flashereita. Jos rele hajoaa, vain valot vilkkuvat kun pelikentän mekanismien pitäisi toimia. Myöhemmissä tämä käänettiin toisin päin, mutta releen juuttuessa tai pätkiessä flasheriefektit saattavat saada valojen vilkkumisen sijaan saman transistorin perässä olevan kelalla toimivan mekanismin vetämään.

Jos rele vetää koko ajan, tarkista sen ohjaustransistori CPU/Driver-boardilta. Jos rele pätkii tai ei toimi ollenkaan, tarkista sen juotokset ja tarpeen tullen lämmitä juotokset lisäten hieman uutta tinaa. Viimeisenä vaihtoehtona on vaihtaa rele.

Rele sijaitsee virtalähdekortin alapuolella omalla pienellä kortillaan System 11 ja 11A-koneissa ja on osa auxliary power boardia 11B ja 11C-koneissa.

Pelikentän kytkimet

Rikkinäiset ja pätkivät kytkimet tekevät pelistä ikävän pelata, kun siellä rampissa ollut jackpot ei annakaan niitä pisteitä monesta hyvästä lyönnistä huolimatta. Risat kytkimet voivat myös estää pelaamisen kokonaan, jos esimerkiksi pallomäärää laskevat kytkimet tai montun kytkin reistaa.

Mekaaninen kytkin toimii satunnaisesti

Itse kytkin on todennäköisesti menossa huonoksi. Voit koittaa suihkuttaa siihen kuivaa contact spraytä, painella sitä muutaman kerran ja koittaa sen jälkeen kytkintestiä diagnostiikassa. Vieritä mielummin pallo kyseisen kytkimen ohi sormella painamisen sijaan, joskus kytkimen lanka voi olla sen verran taipunut, että pallo ei paina kytkintä tarpeeksi, vaikka sormella painaessa kytkin toimiikin. Mikäli contact spray ei korjaa ongelmaa, vaihda kytkin.

Mekaaninen kytkin ei toimi ollenkaan

Tarkista kytkimen johdot. Jos johdoissa ei näy vikaa, katso kytkintestissä onko samalla rivillä muita pimeitä kytkimiä. Jos huomaat rivillisen kuolleita kytkimiä (joko pysty tai vaakarivi), tutustu kytkinmatriisin ongelmanratkaisuun. Mikäli muut kytkimet vaaka- ja pystyrivissä toimivat, vaihda itse kytkin.

Optokytkin ei toimi ollenkaan

Optokytkin muodostuu valoa lähettävästä infrapuna-LEDistä sekä toisessa puolella olevasta phototransistorista. LED valaisee normaalisti phototransistorin ja kytkimen ohi kulkeva pallo katkaisee hetkeksi valonsäteen. LED on yleensä valkoisessa muovikehyksessä, phototransistori taas mustassa.

Tutki alue silmämääräisesti. Löytyisikö välistä kenties roska tai kentästä irronnut pala? Kokeile puhdistaa kumpikin puolisko vanupuikolla. Toimiiko lähetyspuoli? Irroita IRLEDin kiinnitysalustastaan, mutta älä irroita johtoja. Kytke kone päälle ja katso LEDiä digitaalikameran digitaalisen etsimen läpi.

Mikäli valoa ei näy, kokeile yleismittarilla saako LED virtaa. Tämä onnistuu parhaiten liittimestä josta virta tulee kyseiselle LEDille, jännitteen pitäisi olla 12 volttia. Mikäli virtaa tulee, vaihda itse LED. Mikäli virtaa ei tule, seuraa LEDin johtoja lähettyvillä olevalle piirilevylle ja tarkista se kylmien juotosten varalle. Erityisesti kortilla olevat suuret siniset vastukset murtavat juotoksensa tärinässä.

Mikäli valoa näkyy, kokeile osoittaa phototransistoriin kirkkaalla valolla ja mittaa jännite sen jaloista. Mikäli jännite vaihtelee valon määrän mukaan noin alle voltin ja 12 voltin välillä, phototransistori on ehjä.

Phototransistorin antama vaihteleva jännite muutetaan on/off-tiedoksi LM339-piirillä. Jokainen LM339 pystyy käsittelemään neljä optokytkintä. Tämä piiri hajoaa ajoittain - seuraa mihin phototransistorin johdot kulkevat ja vaihda loppupäässä olevasta piirikortista kyseinen LM339. Muista asentaa uuteen kanta!

Metallinpaljastin ei reagoi palloon, tai se on jatkuvasti päällä

Metallinpaljastimen ohjauskortilla on yleensä potentiometri ja LED. Kokeile kääntää potentiometristä ruuvimeisselillä. Etsi kohta, jossa LED syttyy, sitten säädä hieman alaspäin kunnes LED sammuu. Kokeile nyt viedä pallo anturin ohi. Tarkista kortilta juotokset, erityisesti suuremmista osista ja liittimistä.

Valaistus

Alustoissa ennen Pinball 2000:tta pelikentän valaistus jaetaan kolmeen osaan: yleisvalaistukseen, featurevalaistukseen ja flashereihin. Yleisvalaistus on se osa, joka valaisee kenttää niin, että peliä voi pelata hämärässä tai pimeässä. Featurevalaistus on valomatriisin perässä olevia yleensä värikkäitä lamppuja, jotka kertovat pelaajalle pelin kulusta. Flasherit ovat kirkkaasti välähtäviä lamppuja, joilla on tarkoitus herättää pelaajan huomio.

Pinball 2000:ssa yleisvalaistus on korvattu toisella valomatriisilla, joten jokaikinen koneessa oleva lamppu on täysin ohjattavissa.

Flasherit ovat samantyyppisen ohjauksen perässä kuin kelatkin, joten ongelmanratkaisu on lähes sama. Katso kela ei toimi ollenkaan tai jatkuvasti palavan flasherin tapauksessa kela vetää jatkuvasti tai on palanut.

Yleisvalaistuksen ja valomatriisin ongelmiin on minulla kokonaan oma artikkelinsa.

Kone käynnistyy uusiksi kesken pelin, WPC

Yleisimmin tämä ongelma esiintyy molempia mailanappeja nopeasti samaan aikaan painellen. Ongelman tuo esille WPC:ssä CPU-kortin 5V jännitettä tarkkaileva watchdog, joka resetoi koneen jännitteen laskiessa liikaa. Tämä on turvaominaisuus, joka estää vauriot koneen logiikan seotessa liian alhaisen jännitteen vuoksi.

Kärsinyt tasasuuntaussilta BR2 tai kondensaattori C5 driver boardilla ovat yleisimmät ongelman aiheuttajat. Myös kulunut liitin J101 (J129 WPC 95:ssä) voi aiheuttaa tämän ongelman.

Osia vaihtaessa kannattaa vaihtaa BR1 tasasuuntaussilta BR2:n kanssa, sillä jos BR2 on hajonnut ylikuumenemisen seurauksena, on BR1:kin hyvin lähellä loppuaan. Tasasuuntaussillan kanssa kannattaa vaihtaa myös sen perässä oleva kondensaattori, joka BR2:n tapauksessa on C5 ja BR1:n kanssa C11. Siltojen päällä oleva jäähdytysripa irtoaa piirilevyn takaa näkyvillä ruuveilla.

Tasasuuntaussiltoja vaihtaessa katkaise vanhoista jalat kapeilla leikkureilla niin ylhäältä kuin mahdollista. Poista jalat lisäten uutta tinaa läpivientiin ja nostaen ne pois varovasti pihdeillä. Tinan lisäys on aiheellista myös kondensaattorien kanssa. Nosta kondensaattoria hitaasti ja varovasti jalkojen tinauksen ollessa sula välttääksesi piirilevyn läpivientien vaurioitumisen.

↵ Takaisin omistajalle-osioon